Tuuli kulkee maita kylmät sateet helmoissaan
Katse niinkuin vanhan miehen lakaisee maisemaa
Ajatus onnesta, saalis nylkemätön
Turhaan kouristelee seinäkoukussa
Kuin kehyksistään irrotettu maalaus
Tai kesken syntymäänsä kuollut vapaus
Ei riko aikaa virta aavehiukkasten
Sen tyhjä autius hyväksyy
Comments (0)